Pyhäjokista Pro Hanhikivi -yhdistystä (2007-2020) johtaneet Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää ovat ottaneet uutisen Fennovoiman ja Rosatomin yhteistyön päättymisestä rauhallisesti vastaan. Fennovoiman hanketta alusta alkaen kritisoineen kansalaisjärjestön vuosia kestäneen aktiivisen toiminnan aikana lukuisia kannanottoja, mielipidepalautteita, lausuntoja ja myös valituksia oikeusasteisiin hankkeen virallisten prosessien aikana tuottanut kaksikko toteaa, ettei ei yhdistyksen nimissä esitettyjä perusteluja ole ollut tarvetta muokata.
Tosiasia on voidaan havaita Pro Hanhikiven olleen oikealla asialla, toteaa yhdistyksen koko historian ajan puheenjohtajana toiminut Helena Maijala. Taloudelliset, sosiaaliset, energia- ja geopoliittiset sekä luonnonsuojelulliset argumenttimme, joiden vuoksi Fennovoiman hanketta kritisoimme, kestävät merivettä hyvin tänäkin päivänä.
Alueelle olisi tärkeää lähteä pikimmiten visioimaan kestävältä pohjalta rakentuvaa jatkokäyttöä, Maijala ja Halmeenpää painottavat.
Nyt kaikkien tahojen olisi päästävä ripeästi yli menneestä hankkeesta ja löydettävä ratkaisuja alueen järkevälle käytölle, sellaiselle joka huomioisi mahdollisimman hyvin alueen alkuperäisen arvon, sanoo Maijala. Koska uusiutuvan kotimaisen sähköenergian tarve on suuri, Hanhikivellä voitaisiin kartoittaa esimerkiksi aurinkoenergian suurvoimalan sijoittumisen mahdollisuuksia, Halmeenpää jatkaa.
Alueella on laaja, perusinfran jo sisältävä tasaiseksi raivattu teollinen kenttä, jota ei entiseen luonnontilaansa pystytä palauttamaan ja jolle sijaintinsa puolesta ei voine ainakaan massiivista määrää tuulivoimaa rakentaa, Halmeenpää perustelee ajatusta aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittämisestä, viitaten Perämeren rantaviivaa mukailevaan arktisten lintujen päämuuttoreittiin.
Myös jotain täysin uutta tutkimusta ja innovointia yhdistettynä aurinkoenergian, lähialueiden tuulivoimaloiden ja suunnitellun merituulipuiston tuotantoon, ja vaikka alueen virkistyskäytön mahdollisuuksiin tulisi pohtia, miettii Maijala.
Suomalaisen energiapolitiikan epäjohdonmukaisuuden kannalta Maijala ja Halmeenpää ovat aidosti harmissaan.
Fennovoiman hanke on surullinen esimerkki siitä, kuinka hataralla pohjalla oleva jättihanke on saanut laajalla skaalalla paljon vahinkoa aikaan, ilman yhtäkään tuotettua kilowattituntia sähköä, kommentoi Halmeenpää. Tässä riittää tutkijoille laskettavaa, mitä kaikkea 15 vuodessa olisi Fennovoimaan ja sen liittännäisiin hankkeisiin käytetyillä yksityisillä ja julkisilla varoilla voitu saada aikaan muussa energiantuotannossa, jos vaakakupissa olisikin painanut puhtaampi energiatulevaisuus.
Hanhikiven alueen metsät on raivattu, rantakalliot ja valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kallioalueita on räjäytetty, laivaväylä ruopattu, yli miljoonan kuution maansiirtotyöt tehty sekä tiestöä ja muuta perusinfraa rakennettu aiemmin lähes luonnontilaisena virkistysalueena, arvokkaana maankohoamisrannikon luontotyyppien ja monimuotoisen linnuston esiintymispaikkana tunnetulla Hanhikivenniemellä vuodesta 2015 alkaen.
Tuolloin alueelta lähtöpassit saaneilla kesämökkiläisillä sekä sukupolvelta toiselle siirtyneiden historiallisten, nyt jo purettujen kalamajojen ja mökkien entisillä omistajilla on hankkeen saaman käänteen suhteen tässäkin kohtaa epäilemättä runsaasti sulateltavaa Halmeenpää ja Maijala arvelevat.
Onhan tämä tarina tragedia kokonaisuudessaan. Olisi toivottavaa, ettei Suomessa jatkossa näytettäisi vihreää valoa yhdellekään heikosti perustellulle, suuria taloudellisia ja poliittisia epävarmuuksia alusta alkaen osoittavalle hanketoimijalle tämän mittaluokan teollisissa hankkeissa, toteavat yhdessä Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää.